Karoliina Hakala

”Ympäristöpäällikön työssä avuksi ovat aito kiinnostus ympäristöasioihin sekä hyvät vuorovaikutustaidot”

Pohjola Rakennuksen ympäristöpäällikkö Karoliina Hakala on viihtynyt työssään Pohjolalla muun muassa monipuolisten työtehtävien sekä mukavien työkavereiden ansiosta. Hakala työskentelee ympäristöpäällikkönä, ja hänen työpöydälleen kuuluvat ympäristövastuun edistämisen lisäksi työturvallisuuden kehittäminen sekä myös muita yritysvastuuseen liittyviä asioita. Hän on Pohjola Rakennuksella se henkilö, joka on kartalla uusimmista ympäristösäädöksistä ja rakentamisen ympäristövaikutuksista.

Mitä kuuluu ympäristöpäällikön työhön?

– Aloittaessani Pohjola Rakennuksella ympäristöpäällikön rooli oli uusi, joten siihen ei ollut valmiita raameja. Siitä syystä olen päässyt vaikuttamaan paljonkin työn sisältöön. Työ on erittäin vaihtelevaa ja siihen kuuluu ympäristöasioiden edistämiseen liittyvien tehtävien lisäksi työturvallisuuden kehittäminen ja muita vastuullisuuden kehitysprojekteja. Tuotan myös paljon erilaisia materiaaleja ja järjestän ympäristö- ja työturvallisuuskoulutuksia henkilöstölle. Viime vuoden isona projektina oli vastuullisuusohjelman tekeminen ja nyt pyrin viemään sitä käytäntöön koko organisaatiossa. Tämän vuoden projekteista yrityksen ensimmäisen vastuullisuusraportin laatiminen on yksi mielenkiintoisimmista.

– Edustan Pohjola Rakennusta myös eri verkostoissa, kuten Green Building Council Finlandissa ja Nolla tapaturmaa -foorumissa ja myös erilaisia yhteistyötapaamisia on jonkun verran. Tässä työssä on tärkeää verkostoitua ja pitää yllä omaa ammattitaitoa, koska ala kehittyy nyt kovaa vauhtia ja uusia vähähiilisyyttä edistäviä säädöksiä ja lakeja tulee melko paljon lähivuosina. Niistä täytyy myös viestiä eteenpäin yrityksen sisällä. Oman jatkuvan oppimisen rinnalla onkin tärkeää kehittää myös henkilöstön ympäristöosaamista. Lisäksi työhöni kuuluu ympäristö- ja työturvallisuusdatan keruuta, seurantaa ja raportointia.

Miten olet päätynyt Pohjola Rakennukselle?

– Valmistuin insinööriksi energia- ja ympäristötekniikan alalta ja sivuaineenani luin kestävää kehitystä. Ennen insinööriopintoja olin töissä pienessä arkkitehtitoimistossa, ja kiinnostusta rakennusalaan on ollut pienestä asti. Valmistumisen jälkeen olin monta vuotta töissä laatu- ja kehitysinsinöörinä toisessa rakennusliikkeessä. Minulla oli kuitenkin koko ajan sellainen tunne, että haluan työskentelemään kokonaan ympäristöasioiden pariin. Niinpä päädyin syventämään osaamistani kiertotalouden maisteriopintoihin teknilliseen yliopistoon töiden ohessa.

- Pohjola Rakennuksella todettiin tarve ympäristöpäällikölle, ja rekrytointiprosessi eteni hyvin nopeasti. Työllistyin Pohjola Rakennukselle opintojeni melko alkuvaiheilla, joten suoritan tällä hetkellä tutkintoani töiden ohella. Pohjola Rakennuksesta olin kuullut etukäteen pelkästään hyvää, joten tulin tänne turvallisin mielin. Mielestäni talon toimintapa on ketterää ja hierarkia on matala. Päivääkään en ole katunut Pohjola Rakennukselle tuloa.

Miksi kiinnostuit juuri ympäristöalasta?

– Ympäristön olen kokenut tärkeäksi jo lapsesta asti, ja pidän luonnosta ja eläimistä. Ensimmäisen kerran kuitenkin havahduin ympäristöalan kiinnostavuuteen kestävän kehityksen opintojeni aikana. Ja kyllähän myös ilmastonmuutos huolestuttaa minua. On tärkeää tehdä korjausliikkeitä jo nyt, ettei seuraava sukupolvi joudu kärsimään meidän huonoista päätöksistämme.

Mikä Pohjola Rakennuksella työskentelyssä on parasta? Entä haastavinta?

– Meillä on töissä hieno ilmapiiri ja mahtavat, ammattitaitoiset työkaverit. Yhteistyö toimii erinomaisesti – myös johdon kanssa. Asiat etenevät jouhevasti, enkä ole havainnut Pohjola Rakennuksella juuri muutosvastaisuutta.

– Toisaalta ympäristöasiat ovat monille uusia, joten on haastavaa varmistaa, että ne tulevat varmasti ymmärretyiksi. Ympäristöasioiden arkeen vieminen ei siis ole aina helppoa. Työnkuvani on myös niin laaja, että ajan riittävyys aiheuttaa haasteita.

Jos voisit vaihtaa paikkaa yhden kollegan kanssa päiväksi, kuka se olisi?

– Vaikea sanoa vain yhtä, joten vastaan, että hankekehityspäällikkö ja palvelukoordinaattori. Hankekehityspäälliköt johtavat isoja kokonaisuuksia, ja meillä ei olisi mitään rakennettavaa ilman heitä. Palvelukoordinaattorin työssä taas pääsisin hyödyntämään hyviä vuorovaikutustaitojani, sillä he kommunikoivat koko ajan asiakkaiden ja työmaan suuntaan.